Muistan, miten mun mammani on koko mun ikäni hokenut, että ”Hangossa paistaa aina aurinko”.
Ja niinhän se yleensä aina onkin ollut. On kyse sitten ollut purjehdusreissusta tai päiväretkestä, niin auringosta siellä Suomen etelässä on yleensä saanut nauttia. (Paitsi kerran, kun pyöräilin Helsingistä sinne Hankoon, niin loppumatkasta iski ihan hillitön sade ja tuulenmyräkkä, ja ihan itku kurkussa vedin maastopyörälläni siellä maantiellä, mut sitä ei lasketa, koska kuka hullu nyt PYÖRÄILEE Hesasta Hankoon!!!).
Viime sunnuntai taisi sitten olla (niin ikään) jonkinlainen kosto. Koko syyskuun on ollut ihan tosi upeat säät ja aurinko on hellinyt ja meuhkasinkin viime viikolla, että kesää on vielä jäljellä. Kerroin muun muassa viikonlopun ulkoilusuunnitelmistani, ja koko edellisen viikon olinkin seuraillut kärppänä säätiedotuksia. Sunnuntaille luvattiin niin Helsinkiin kuin Hankoon sellaista puolipilvistä/aurinkoista ja asteita 17-18 ja vain vähäistä tuulta ja sateen todennäköisyys oli 3 %.
Lauantain säätiedotus näytti sen sijaan vähän riskaabelimmalta, ja lauantaille sateen todennäköisyys oli useita kymmeniä prosentteja, mutta loppupeleissä lauantaina olikin sitten tosi upea sää ja kuljin kaupungilla hihattomassa mekossa. Odotin NIIN innoissani sunnuntain retkeäni.
Sunnuntaina löysin sitten itseni istumasta Hangon rantakalliolla piknikliinalla kera kakun ja skumpan – säälittävän raivostuttavassa tihkusateessa ja palellen! Ja siinä istuessani tuijottelin kännykästä säätä, joka näytti puolipilvistä ja ”sateen todennäköisyys 3 %”.
Noh, siinä kolmen prosentin tihkussa sitten hengattiin, mutta se ei estänyt meitä piknikkeilemästä, syömästä kakkua ja ottamasta kuvia mun uuden donitsiuimarenkaan kanssa! Ha!
Ja tuli muutama kiukkupuuska ja sitä useampi hihityskin koettua.
Ja maanantaina paistoi taas aurinko niin, että ihan silmiä häikäisi.
Hih, mahtavaa viikkoa kaikille! :)
Tässä vielä videomuotoinen pläjäys tuosta ”aurinkomatkastamme”: