Huippuvoimistelun näennäinen helppous

Onko tuo Markun renkailla keikkuminen loppujen lopuksi nyt niin kamalan vaikeaa?

Telinevoimistelussa tähtäimenä on, että tehdään kilpailuissa äärimmäisen vaikeita liikkeitä siten, että niiden tekeminen näyttää mahdollisimman vaivattomalta ja helpolta.

Sellaistahan se äärimmilleen viety huippu-urheilu toki on.

Lajin ”siisteyden”, ”showmaisuuden” ja kansantajuisuuden kannalta yllä kuvattu juoni ei kuitenkaan ehkä ole mitä parhain.

Esimerkiksi sirkuksessahan tehdään ”helppoja” liikkeitä siten, että niiden tekeminen näyttää mahdollisimman vaikealta ja riskaabelilta.

Sama pätee moneen muuhunkin suosituksi nousseeseen temppuiluun: mitä hurjemmalta ja riskialttiimmalta se näyttää, sitä enemmän se vetoaa ihmisiin ja sitä paremmin katsojat käsittävät, miten hankalia – ja siten ”siistejä” – juttuja siinä tehdään.

Esimerkiksi suosituiksi nousseissa liikuntamuodoissa, kuten brake dancessa, trikkailussa, parkourissa, street workoutissa, yms. monet liikkeet ja temput ovat paljon helpompia kuin telinevoimistelun useat perusliikkeet. Juju onkin siinä, että näissä lajeissa liikkeet osataan tarjoilla katsojalle ”siistillä” tavalla – ei siis missään nimessä liian tyylipuhtaasti ja helpon näköisesti, vaan nimenomaan liikkeiden vaikeutta korostaen ja maustettuna esimerkiksi tanssillisilla elementeillä ja musiikilla.

Helppoa kuin heinän teko?

Markku monesti bongaa netistä suuren suosion saaneita videoita, joissa joku tekee jotain ”siistiä”, ja Markku toteaa kylmästi, että eihän tyyppi niissä edes tee kovin kummosia liikkeitä, vaan jotain, mikä voimistelussa lukeutuu ihan perustaitoihin.

Toteamus ”kaikki voimistelijat tekee joka päivä siistimpiä ja paljon vaikeampia juttuja” ei kuitenkaan lohduta, jos ei osaa viedä noita voimistelijoiden siistejä temppuja tavallisten ihmisten nähtäville – ja ennen kaikkea tarjoilla niitä heille sillä tavalla, että tavallisinkin tallaaja tajuaa, miten vaikeista ja ”siisteistä” jutuista siinä tosiaan on kyse.

Esimerkiksi telinevoimistelukisoihin meneminen ei välttämättä anna kovin paljoa lajia tuntemattomalle taviskatsojalle, joka ei tunne lajin sääntöjä tarkkaan. Kilpailuissa kaikkien huippuvoimistelijoiden tekeminen on äärimmäisen kontrolloitua, hallittua ja tosiaankin suorastaan helpon näköistä. Jännitysmomentti puuttuu, ja touhua on vaikea rinnastaa esimerkiksi omaan tekemiseen tai käsittää, miten vaikeita liikkeitä voimistelijat todellisuudessa oikein tekevätkään.

Kasvot peruslukemilla koko kisasuorituksen ajan…

On äärimmäisen kova juttu olla huippuvoimistelija, mutta ihan oma taitonsa olisi vielä osata tehdä omasta osaamisestaan ”show” tai sellainen juttu, josta suuri yleisö innostuisi.

Mutta miksi se edes olisi tarpeen huippu-urheilijalle?

No esimerkiksi siksi, että huippu-urheilulla on erittäin vaikeaa tai suorastaan mahdotonta pitää itsensä hengissä.

Lajin näennäinen helppous saattaa siis olla suorastaan kirous, ainakin Suomen kaltaisessa maassa, missä harvalla on edes toivoa elättää itseään koskaan ammattiurheilijana.

Huippu-urheilijoilla on kuitenkin äärettömästi paitsi lajiosaamista, niin myös henkistä pääomaa, kuten kivenkovaa motivaatiota ja rakkautta liikuntaan sekä joillain myös halua jakaa tätä osaamistaan muille.

Telinevoimistelu on vanha laji, jonka perusteisiin todella moni uudempi trendilaji pohjautuu. Voimistelu antaakin loistavan pohjan sekä vaikutteita oikeastaan ihan kaikille muille urheilu- ja liikuntalajeille. Oman kehonhallinan ja perusliikuntataitojen on nimittäin oltava kunnossa oli liikuntamuoto sitten mikä hyvänsä. Ja telinevoimisteluhan on yhtä kuin äärimmäinen kehonhallinta + ”perustemppuilu”.

Hyvän liikuntapohjan antavien perustaitojen lisäksi telinevoimistelusta on poimittavissa myös toinen toistaan vaativampia temppuja, jotka vaativat niin teknistä osaamista kuin voimaa. Laji on kehittynyt vuosien saatossa teknisesti niin vaativaksi, että tuskin moni edes käsittää, millaisia temppuja maailmanluokan kilpailuissa tehdään.

Telinevoimistelun vaikeimmat temput ovat toki tavallisten liikkujien ja urheilijoiden tavoittamattomissa; onhan niiden oppiminen vaatinut huippuvoimistelijoilta elinikäisen sitoutumisen lajilleen. Silti – ja itse asiassa juuri sen takia – huippu-urheilijat kuitenkin voivat antaa motivaatioita ja innoketta meille tavallisille liikkujille. Se kuitenkin vaatii, että saamme jotain tarttumapintaa heidän touhuihinsa.

Hyvä tapa tähän on, että pääsee itse kokeilemaan! Osaavan ohjaajan käsissä ihan tavallisen tallaajankin on nimittäin mahdollista päästä ottamaan tuntumaa jopa huippuvoimistelijoiden hurjimpiin temppuihin. Tämä onnistuu siten, että lähdetään treenaamaan asioita helpotettuina versioina ja erilaisten progressioiden kautta – tai pienillä kikkaskonsteilla, joita esimerkiksi sirkuksessa hyödynnetään ;)

Meidän motiivimme on tuoda telinevoimistelun – ja ennen kaikkea rengasvoimistelun – siisteimpiä temppuja jokaisen liikunnasta innostuneen ulottuville. Uskomme, että huippuvoimistelulla – ja huippuvoimistelijoilla – on vielä paljon annettavaa ihmisille.

Etenkin Markun spesiaaliteline eli voimistelurenkaat ovat elementti, joka on ennestään monelle tuttu esimerkiksi lapsuudesta. Harva kuitenkaan osaa itsekseen treenata niillä monipuolisesti tai kokeilla erilaisia temppuja. Todellisuudessa niinkin yksinkertainen väline kuin renkaat kuitenkin taipuu moneen, ja niillä pystyy temppuilemaan jokainen ihan vauvasta vaariin ja terveysliikkujasta huippu-urheilijaan.

Tehdään yhdessä renkailla kaikkea hauskaa ja siistiä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*

*