Miten maailmassa voi olla niin paljon söpöä, mutta myös niin paljon pahaa?

Netistä on ihana katsella kaikkea suloista hömppää, kuten kuvia ja videoita ihanan hellyyttävistä ja viattomista eläimistä.

Toisaalta joka päivä vasten kasvoja iskeytyy median kautta uutisia myös maailman ”pahuudesta”, kuten sodista, kärsimyksestä ja pelosta.

Miten maailma voikaan olla niin kaksijakoinen? Miten pienen ihmisen pitäisi selvitä ja pystyä olemaan onnellinen kaiken tämän ristiriitaisuuden keskellä?

Noh, kaikki hyvä ei kai olisi niin arvokasta ellei sen vastapainona olisi myös ikäviä asioita. Sen tosiasian kanssa on vaan opittava elämään.

Ei ole sen enempää väärin katsella söpöjä koira-, kissa- tai vaikkapa laiskiaiskuvia netistä kuin vaikkapa murehtia maailman kärsivien ja nälkää näkevien puolesta. Myötätunto ja auttamisen halu ovat hienoja asioita, mutta se ei pelasta ketään, että pilaa oman elämänsä suremalla liikaa maailman pahuuksia.

Toisaalta on siis ihan ok myös välillä parantaa mieltään ihmettelemällä kaikkea hömppää, mitä netistä löytyykään – kunhan ei kokonaan sulje silmiään maailman pahuudelta. Myötätunnon tunteminen on nimittäin ensimmäinen askel kohti parempaa maailmaa, sillä se on edellytys sille, että me myös teemme pieniä hyviä – tai isompiakin – tekoja toisten ihmisten hyväksi.

Yksi pieni ihminen ei ehkä voi parantaa koko maailmaa, mutta yksi pieni ihminen voi vaikkapa pelastaa yhden pienen laiskiaisen pulasta ja samalla tuottaa hyvää mieltä muile ihmisille. Jokainen pienikin hyvää tarkoittava teko merkitsee.

Se ajatus auttaa ainakin minua pysymään järjissäni tässä ristiriitaisuuksia täynnä olevassa suuressa maailmassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*

*