Huomenna suuntaan Amsterdamiin! Ihanaa!!!

Ai niin, paitsi että herätys on aamuneljältä, kun kentällä pitää olla jo viideltä.

Ei niin ihanaa tällaiselle ei-lainkaan-aamuihmiselle…

Ja matka kestää ylipäätänsä kylläkin vain kaksi päivää eli yhden yön. Siis menen YHDEKSI yöksi Amsterdamiin. Tuntuu vähän hölmöltä, suorastaan huvittavalta, lähteä ulkomaanmatkalle niin vähäksi aikaa, mutta hauskaa toki päästä jonkun muun kuin itseni kustantamalle reissulle.

Sellaiseen harvemmin on mahdollisuutta, enkä itse ole ollut muiden kustantamilla reissuilla aikuisiälläni muuten kuin että 18-vuotissynttärilahjaksi sain vanhemmiltani Rooman matkan ja 2012 olin töissä Lontoon olympialaisissa, ja silloin työnantaja maksoi matkat ja majoitukset. Muut ulkomaan loma- ja työmatkani olenkin sitten saanut kustantaa pääosin itse tai yhdessä Markun kanssa.

Lähden siis tuonne Amsterdamiin Rajala Ambassador -kisan ansiosta. Toisin sanoen Rajala kustantaa meille kuudelle ambassadorille tämän viikonloppureissun. Emme tiedä matkasta muuta kuin kohdekaupungin – edes majoituspaikkaa ei ole kerrottu meille saatika viikonlopun ohjelmaa. Lisäksi reissun yhteydessä saamme myös jonkin kuvaustehtävän, joka on samalla toinen osakilpailu.

Meillä on siis tämän vuoden aikana yhteensä kuusi osakilpailua, joiden perusteella yksi voittaa vuoden päätteeksi Rajala Ambassador -tittelin sekä kolmen tonnin arvoisen kuvauskaluston. Lisäksi vuoden aikana saamme testikäyttöön viisi eri merkkistä kamerakalustoa. Ensimmäiseksi meillä oli kullakin käytössään Panasonicin Lumix DMC-GX8 (josta voit lukea arvosteluni täältä) ja nyt tuoreena tuttavuutena Olympusin OM-D E-M5 Mark II -kamera.

En ole itse vielä kauheasti ehtinyt tutustua tähän uuteen kamerakaveriini, mitä nyt muun muassa räpsäisin testiksi nuo yllä olevat passi & hammasharja -kuvat sekä muutamia muita otoksia sekä kuvailin sillä vähän tänään treeneissäni.

Ensivaikutelma on taas niin ikään se, että epäilyttää suunnattomasti, että voikohan tällainen ”lelulta” vaikuttava pikkukamera olla niin kovin laadukas… Mutta yhtä laillahan olin epäileväinen aluksi Lumixin kanssa, mutta nyt kun olen joutunut luopumaan siitä, niin kaipaankin sitä suunnattomasi. Vaikkei se ole oman Canonin työkalustoni veroinen, niin se sopii todella hyvin tiettyihin juttuihin. Pitäkääkin sitä siellä Rajalassa hyvässä säilössä ja naarmuitta, sillä saatan haluta Lumixini vielä takaisin!

Nyt ei kuitenkaan auta muu kuin avoimin mielin ensin tutustua yksitellen niihin kaikkiin muihinkin kameroihin, jotka saamme tässä vuoden aikana testiin. Tänään kun olen yrittänyt vähän räpellellä tätä uutta Olympuksen leluani, niin on kuitenkin ennen kaikkea turhauttanut, kun en ole sormia näpäyttämällä löytänyt jokaista etsimääni asetusta ja muutenkin kameran asetusten logiikka on hieman erilainen kuin Canonilla tai Panasonicilla. Toki ajan kanssa tähän uuteenkin varmasti tottuu, vaikka tällä hetkellä olisin kyllä valmis myymään sen halvalla ensimmäiselle vastaantulijalle, he he :D

Tämänkin nappasin tuolla Olympuksen vintiöllä. Täytyy pakata aurinkorasva mukaan, sillä vaikken paistattelisi kevätauringossa kuin hetken, niin se jo riittää polttamaan ainakin tämän tytön hipiän.

En muuten ole aiemmin käynyt Amsterdamissa saati Alankomaissa, joten saan viikonloppuna tehtyä uuden ”maavaltauksen”. Innostuinpa nyt sen kunniaksi vähän pohtimaan, että missä kaikissa maissa olenkaan piipahtanut tähän mennessä lyhyen ikäni aikana.

Mantereista olen käynyt kaikilla paitsi Etelämantereella. Mutta maakohtaisesti käydään läpi ensin Eurooppa.

Ruotsissa olen käynyt toki useasti, etenkin Tukholmassa, mutta lisäksi olen kierrellyt bussilla sisämaassakin, purjehtinut kanavia pitkin koko maan halki ja käynyt pariin kertaan Göteborgissa. Pohjois-Norjassa olen käynyt muutamaan otteeseen autoilemassa ja pulahtamassa Jäämeressä. Viron matkailuni rajoittuu Tallinnaan, mutta sielläkään en ole käynyt kunnon päiväristeilyllä kuin yhden kerran (siitä reissusta voit lukea täältä). Ensi maanantaina itse asiassa menen elämäni tokalle Tallinnan päiväristeilylle eli tässä on siis edessä tällainen kolmen päivän intensiivinen matkailuputki :)

Saksassa olen ollut lukioaikana leirikoulussa Baijerissa sekä aikuisiällä kuvausreissulla Cottbusissa. Jälkimmäisen matkan yhteydessä seikkailin myös yhden päivän Berliinissä, ja ensin mainitun yhteydessä taisimme piipahtaa myös Itävallan puolella. Joka tapauksessa eteläisen Saksan upeat maisemat sekä ihanat linnat ovat jääneet parhaiten mieleen.

Pohjois-Italiassa olen ollut 2013 tiedottajana opiskelijoiden talviolympialaisissa Trentinon vuoristomaisemissa. Lisäksi 18-vuotiaana olin yksin viikon Roomassa ja piipahdin lopuksi myös muun muassa Milanossa ja Veronassa. Niin ja tietysti kävin sen reissun yhteydessä toki Vatikaanissakin.

Ranskassa olen ollut muutaman päivän Pariisissa sekä puolitoista viikkoa Etelä-Ranskassa, missä ensin olin viime keväänä valokuvaamassa Montpellierissä telinevoimistelun EM:eissä ja niiden päälle jäimme vielä Markun kanssa Etelä-Ranskaan lomailemaan. Kävimme muun muassa Saint Tropezissa, Antibesissa, Nizzassa ja Mentonissa. Pyörimme tietysti myös Monacossa, missä pääsin leikkimään formulaa vuokra-automme ratissa :)

Predazzo-kylässä Pohjois-Italiassa 2013.

Briteissä olen käynyt Lontoossa kai viitisen kertaa, joista ensimmäisen kerran joskus 5-vuotiaana, jolloin myös kiertelin vanhempieni kanssa Englannin maaseutua. Se taisi olla ensimmäisiä kunnon ulkomaanreissujani, mutten toki muista siitä kovin paljoa, vain unenomaisia välähdyksiä sieltä täältä, kuten sellaisen pensasaidoista tehdyn labyrintin sekä uimalelun, joka minulle ostettiin. Englantiin tai tarkemmin sanoen Lontooseen teimme myös aikanaan Markun kanssa ensimmäisen yhteisen lomareissumme. Lisäksi olen käynyt Walesissa sekä Irlannissa sekä Pohjois-Irlannissa. Irlannissa vietin lukioaikaan yksin peräti kuukauden, kun olin siellä kielikurssilla.

Belgiassa olen ollut kuvausreissulla telinevoimistelun MM:eissä, ja silloin tuli nähtyä Antwerpeniä sekä Brysseliä. Bulgariaan olen niin ikään päätynyt kuvaushommien myötä kahdeksi viikoksi Sofiaan. Sama juttu pätee Sloveniaan, missä olen käynyt Ljubljanassa sekä Mariborissa.

Espanjassa olen nähnyt Barcelonaa sekä ollut Kanarialla. Portugalissa olen käynyt Lissabonissa sekä Madeiralla. Kanaria ja Madeirahan toki kuuluvat maantieteellisesti Afrikkaan, eivätkä Eurooppaan.

Euroopasta mieleen tulee vielä Venäjä: olen käynyt Viipurissa ja kierrellyt vähän Karjalaa sekä ollut Moskovassa. Siinä nyt ehkä oli kaikki Euroopan ”maavaltaukseni” tai mitä nyt ainakin näin äkkiseltään tulee mieleen.

Jos seuraavaksi siirrytään sitten Lähi-Itään ja Afrikkaan päin. Turkissa olen ollut Istanbulissa Markun kanssa lomailemassa. Olimme tammikuussa, jolloin siellä ei ollut paljoakaan turisteja, joten kaikki basaarien myyjät olivat meidän kimpussamme. Sillä reissulla hurahdin totaalisesti tinkimiseen – rakastan basaareilla, toreilla ja markkinoilla tinkimistä yli kaiken ja mitä tunteikkaampi on meininki, sitä hauskempaa se on!

Afrikassa on tullut koettua Namibiaa ja Tansaniaa sekä kierreltyä molemmissa hiukan eri puolilla. Namibiassa olin pääkaupunki Windhoekissa sekä rannikkokaupunki Swakopmundissa ja kiertelin maan luoteisosan puoliaavikoilla. Olin siellä matkassa yksin ja osallistuin brittiläisen ryhmän vapaaehtoisprojektiin ja pääsin tutustumaan ihan lähikosketukselta aaviikkonorsuihin sekä paikallisten ihmisten elämään.

Serengetin jellona ottaa lungisti.

Ja tällainen vekkuli kirahvi Arushan kansallispuistosta.

Tansaniassa olimme Markun kanssa häämatkalla/safarilla ja kävimme Arushassa ja kiersimme maan pohjoisosien kansallis- ja luonnonpuistoissa. Se oli mieletön kokemus, kuten arvata saattaa – ihan kirjaimellisesti hyppäsimme Leijonakuninkaaseen ja oli yhtä unelmaa viettää honeymoon teltassa villieläinten keskellä!

Aasiassa olen käynyt Pekingissä sekä sieltä käsin Kiinan muurilla ja Etelä-Koreassa, missä olin mukana niin ikään opiskelijoiden olympialaisissa Suomen joukkueen tiedottajana.

Australiassa olin lukioaikana mukana tätini työmatkalla. Vietin pari viikkoa Sydneyssä ja lisäksi kiertelimme vähän siinä lähivuoristoseuduilla.

Pohjois-Amerikassa en ole piipahtanut kuin yhden päivän New Yorkissa ja sekin tuli tehtyä iha vahingossa, kun myöhästyimme vaihtolennoltamme. Saimmepahan Markun kanssa kokea yhden ilmaisen lomapäivän NYC:ssä, tosin aika hyytävän sellaisen, hihi. Olimme nimittäin varustautuneet siihen, että saavumme Brasilian lämpöön, joten New Yorkin pakkaset ja hyytävä tuuli olivat hienoinen shokki.

Etelä-Amerikasta on tullut nähtyä Rioa ja sen lähiseutua.

Jotkut kyyhkyläiset Pekingissä 2011.

Siinä ne sitten taitavatkin olla. Monet reissuista olemme tehneet yhdessä Markun kanssa, mutta minulla on toki saldossani myös joitain sellaisia maita, joissa Markku ei ole käynyt ja toisinpäin. Markku ei muun muassa ole vielä päässyt astelemaan Australian mantereella ja minä en taas ole käynyt esimerkiksi Qatarissa tai Kreikassa, joihin Markku on päätynyt kisamatkojensa myötä.

Ihanimpia matkakohteita ovat olleet ehdottomasti Pohjois-Tansania safareineen, Rio de Janeiron osavaltio Brasiliassa sekä Ranskan Riviera. Myös esimerkiksi Sofia oli todella kiva kohde, ja ylipäätänsä eipä sitä ole tullut missään todella ikävissä paikoissa käytyä. Mutta noihin edellä mainitsemiinin matkustaisin mielelläni uudestaan.

Maailmassa on kuitenkin niin paljon ihmeellisiä ja ainutlaatuisia paikkoja, että tavallaan tuntuu myös hölmöltä mennä uusiksi samoihin paikkoihin! Tansania ja Brasilia nyt aikankin ovat kuitenkin sellaisia, joihin haluamme vielä palata.

Tulevana kesänä meillä on edessä lomamatka Britteihin. Menemme siellä vierailemaan Bovingtonin tankkifestivaaleille Markun toivomuksesta ja sitten ajelemme ympäri Englannin maaseutua. Emme ole vielä suunnitelleet reissua sen tarkemmin kuin että lennot on varattu ja auto vuokrattuna 12 päiväksi.

Ensi syksylle suunnittelemme sitten suraavaa pidemmälle suuntautuvaa matkaa. Haluamme päästä keikkumaan voimistelurenkainemme taas jonnekin kunnon paratiisisaarelle ja ajattelimme, että ehkä tällä kertaa voisimme suunnata jonnekin Kaakkois-Aasian lämpöön, sillä siellä päin emme vielä ole lomailleet. Sen tarkempaa maavalintaa ei vielä ole, mutta täytyy hiljalleen ryhtyä salapoliisihommiin ja selvittämään, mikä olisi sopiva kohde meille…

Jumppailemassa Brasilian lämmössä <3

Mutta nyt pakkailemaan, vaikkei sitä toki kovin paljoa tavaraa tarvitse yhden yön ja kahden päivän reissulle, mutta tärkeimmät asiat kuitenkin.

Ja hassua muuten lähteä matkaan pelkkä pieni minikokoinen järkkäri ainoana kamerana! Yleensä raahaan niin loma- kuin työmatkoille vähintäänkin molemmat Canonin jäkkärini, kaksi isoa putkea, ison kasan akkuja, muistikortteja sun muuta tilpehööriä sekä jalustan, joskin joskus lomamatkoille sen kevyemmän sellaisen. Nuo kaikki yksin valloittavat jo ison osan käsi- ja ruumamatkatavaroista, ja usein joudunkin stressaamaan painorajoitusten kanssa.

Tällä kertaa sellaista ongelmaa ei kuitenkaan tule, jippii!

Hauskaa viikonloppua itse kullekin <3

Tähän loppuun vielä jokunen testailukuva, jotka tässä illalla nappasin nahistuneista tulppaaneistani sekä Markun kuihtumaan päin olevasta SM-voittoruususta. Nämä on siis otettu tuolla uutukaisella lelullani eli siis sillä Olympuksen OM-D E-M5 Mark II -kameralla: