Vilinää, vilskettä – joulua, synttäreitä – ai mikä loma?

Meidän joulusta ei vilinää ja vilskettä puuttunut. Joulua edeltävä viikonloppu tosiaan hurahti Teurastamon joulumarkkinoilla. Vaikka viikonloppu olikin aika raskas rutistus siihen hektisen syksyn päälle, niin se oli myös aivan huikea! Iso kiitos kaikille, jotka tukivat toimintaamme ostamalla meiltä voimistelurenkaita, vastuskuminauhoja ja/tai kurssipaikkoja tai vaan tulemalla paikalle moikkaamaan meitä.

Hauskinta joulumarkkinoilla oli kyllä se, kun aina ajoittain kiipesin yhdelle pöydälle keskelle Teurastamon Kellohallia ja aloin kaakattamaan niin kovaa kuin ääntä lähti, että ”joulupukki on tullut tänne treenaamaan, kannattaa suunnata katseet tänne oven oikealle puolelle”! Kyllä siinä oli omassa naurussa pidättelemistä, kun näki ihmisten mulkoilut, kun he vaivihkaa vilkuilivat, että kuka hullu kukkamekollinen tonttu oikein siinä seisoo pöydällä ja huutelee järjettömiä. Mutta siinä vaiheessa kun ”joulupukki” aka voimapukki alkoi voimailemaan hallin kattoon kiinnittämillämme renkailla, niin ihmiset nopeasti unohtivat jo minut:

Kiitos muuten myös HBL:lle hienosta lehtijutusta, jonka he julkaisivat meistä joulumarkkinaviikonloppua edeltävänä perjantaina.

Jouluviikon alussa meno vähän rauhoittui, ja ehdimme esimerkiksi piipahtamaan mökillä kuusenhakureissulla sekä kuvaamassa höpsön ”joulupukki treenaa itsensä joulukuntoon” -videon. Itse olin ajatellut, että kuvaisimme vaan ihan lyhykäisen videonpätkän, mutta Markku sitten omaksuikin voimapukin roolinsa oikein sydänjuuriaan myöten ja innostui näyttelemään niin paljon, että siitä syntyikin suorastaan minielokuva. Jos kamera joissain kohdin tärisee oudosti, niin se johtuu siitä, että minä meinaan haljeta naurusta siellä kameran takana :D

Joulun alla ohjelmassa oli muilta osin treenaamista, lahjojen pakkaamista sekä rästiin jääneiden asioiden hoitamista. Vaikka sitä kuinka tekee kaikkea joka hetki, niin silti kaikkea ei millään ehdi tehdä ajoissa. Meidän tavoitteemme kuitenkin on, että priorisoimme asioita, emmekä pyri perfektionismiin kaikessa, sillä se tie vie yksinkertaisesti vain hulluuteen. On parempi vaan ronskisti lykätä vähemmän tärkeät asiat myöhemmäksi, jottei arjesta tulisi liian hektistä. On nimittäin toki hauskaa, kun ei ole tekemisestä puutetta, mutta toisaalta kiireen ei saa antaa ajaa itseä stressaantumiseen asti, vaan on löydettävä tasapaino ja pystyttävä myös nauttimaan kaikesta tekemisestään, eikä vaan suorittaa elämää tukka putkella.

Mutta niin siinä sitten kuitenkin kävi, että taas pakkailin joululahjoja vasta aaton aattona, ja joulukuusemme koristelu lykkääntyi peräti 27.12. asti, mutta mitäpä siitä, tavat ja normithan on tehty rikottaviksi!

Jouluaaton vietimme Haminassa Markun synnyinkodissa. Joulupäivä ja Tapani taas oli pyhitetty minun sukulaisille täällä Helsingissä. Tapanina ehdimme myös käydä päivällä puntilla vähän jumppailemassa. Minä tein – mitäs muutakaan – kuin leukoja ja niiden päälle muun muassa erilaisia kyykkyjä ja penkkiä. Markku taas teki esimerkiksi kaikenlaisia kummallisia lajiliikkeitä tukevia juttuja irtopainoilla. Miehen touhut nähdessään moni varmaan hiljaa päässään miettii, että ”mitähän vit*** toikin törppö luulee tekevänsä”, kun varmaan hirveän moni ei tule hiffaneeksi, että hän treenaa esim takavaa´sta nosto nojavaakaan -liikkeeseen vaadittua voimaa. Päivänselvä juttu.

Niin ja sitten Markun oli pakko päästä kokeilemaan maksimidippiään. Vanha ennätys oli dippi + 93 kg lisäpainolla, ja siinä joutui Viikin Unisportin lisäpainovyöt ja dippiteline koville, kun Markku paukutti + 100 kg rikki. Yksi vyö napsahtikin poikki jo jossain + 90 kg:n paikkeilla, mutta onneksi teline ei sentään paukkunut irti liitoksistaan.

Sunnuntaina 27.12. oli luvassa ”kinkunsulatustalkoot” eli vuoden viimeinen rengasvoimakurssi luottosalillamme CompactFit Movement Centerissä. Iso kiitos kaikille osallistujille, ja erityiskiitos kaikesta saamastamme ihanasta palautteesta, ne lämmittivät kovasti!

Maanantaina 28.12. vuorossa olivat minun 26-vuotissynttärini, jotka vietin ”hilpeissä” tunnelmissa lievässä vatsapöpössä. Suoliston irtisanoutumisen myötä joulubulkkinikaan ei tänä vuonna oikein toiminut, voi harmin paikka ;) Eikun vaan uuden vuoden kunniaksi tuplamäärä skumppaa ja suklaata siis napaan!

Syntymäpäoväkekkereiden järjestäminen ei tosiaankaan ole minun mielestäni vaan lapsille rajattu hupi, vaan minäpä olen viettänyt syntymäpäiviäni joka ikinenn vuosi ja niin aion tehdä jatkossakin! Tänä vuonna sukulaiset + paras ystäväni heiloineen tulivat tosin meille juhlimaan prinsessajuhliani vasta 29.12., jotta ehdin toipua vatsoineni (kaikki vieraatkin vaikuttivat tyytyväisiltä tähän ratkaisuun, kun saivat yhden välipäivän lisää kaiken jouluhössötyksen jälkeen).

Tiistaina meillä sitten vietettiinkin synttäreitä oikein kukkaisissa ja hempeissä merkeissä, oli prinsessakakkua ja kaikkea!

Niin ja ei se vatsakipu onneksi maanantainakaan enää ollut niin paha, ettäkö se olisi estänyt meidän olohuoneemme sisustamsta uuteen uskoon. Jo noin kuukauden päivät olin nimittäin suunnitellut olohuoneemme uudelleenjärjestelyä, ja nyt siihen vihdoin oli aikaa. Nyt on treeniteline pystyssä olkkarissamme, ja renkaissa pääsee kiikkumaan makuuhuoneen lisäksi myös keskellä olkkaria. Oli siinä Simballa ja pupulla ihmettelemistä, kun huonekalut lentelivät joka suuntaan ja niiden pieni maailma kääntyi ihan ylösalaisin.

Tältä meillä nyt näyttää:

Loppuvuosi sujuikin sitten kuin hidastetulla vaihteella. Huomaa, että koko kuluneen syksyn hektisyys painaa nyt päälle, kun vihdoin aikaa vähän hengähtää ja ottaa rauhallisemmin. Keskiviikkona koko päivä kului siihen, että saimme itsemme raahattua voimistelusalille ja treenattua (miten ihmeessä mäkin saan kulumaan treeniin matkoineen kaikkineen 4 tuntia???). Minä juoksin salille, Markku fillaroi Jopolla, ja mulla suurin osa treenistä meni tällä kertaa Dream Ringseillä keikkumiseen.

Alkaneen vuoden ykköstavoitteeni treeneissä on nimittäin muscle upin oppiminen, niin renkailla kuin tangollakin. Aloitin muscle upin treenaamisen vasta noin pari kolme viikkoa sitten ja heti ekassa treenissä sain revityksi kämmeneni niin pahasti auki, että sillä kesti 1,5 viikkoa parantua. Ärsyttävää, kun omat kämmenet on tehty kuin pumpulista! Mutta näinkin vähäisellä treenillä se ”masularppi” (kuten kaverini liikkeen on nimennyt) sujuu jo tangolla mustan (eli aika ohuen) kuminauhan avulla, ja renkailla tein sitä keskiviikkona Dream Ringseillä siten, että lanteilla roikkui 35 kg lisäpainoja. Se tarkoittaa, että tein muscle upin renkailla käytännössä 47 kg kuormalla (59 kg / 2 + 35 kg / 2 = 47 kg).

Jos siis laihtuisin reilut kymmenen kiloa, niin saisin tehtyä tiukan masularpin renkailla! Noh, ehkä on kuitenkin parempi kasvattaa vähän lihasta ja voimia ennemmin kuin lähteä laihduttamaan ;)

Markku teki keskiviikkona aika perus settiä hevosella ja renkailla + päälle rengasvoimaa. Keskiviikon voimassa oli luvassa muun muassa tällaista:

Ai niin, ja sellaista vielä, että ennen joulua tein vahingossa lisäpainoleuanvedossa uuden ennätyksen: + 26,5 kg! Olen treenannut marraskuun toisto-SM:ien jälkeen vähän rennommin leuanvetoa (2-3 kertaa viikossa, lisäpainoilla 1-3 RM:iä ja tiukahkoja leukoja eri otteilla omalla kehonpainoilla). Siitä huolimatta jotain kehitystäkin näköjään on tapahtunut, ihan kiva (vaikka mun lisäpainotekniikkani on kyllä ihan keturallaan):

Uudenvuoden aatto sujui meillä niinkin riehakkaasti kuin kotona kököttäen. Markku teki koulujuttuja ja minä väänsin koneella kaikkea enemmän ja vähemmän tärkeää, kuten pyörittelin Voima-Vahtilan asioita ja käsittelin höpsöjä kuvia. Esim näitä:

Lisää ihania kuvia + niihin liitettyjä mietteitä voit kurkata uuden vuoden postauksestamme täältä.

Nyt me suuntaamme viikonlopuksi mökille vihdoinkin vähän lomailemaan! Ai niin, paitsi että mulla on parin lehtijutun deadline sunnuntaina, hupsista… No, mutta kai sitä voi melkein lomaksi sanoa, jos on ”vaan” pari lehtijuttua tehtävänä, ja onhan se toisaalta aika luksusta, että on sellainen työ, että voi mökillä takkatulen ääressä hoitaa työasioita ja välissä piipahtaa ulkona nauttimassa suomalaisesta puhtaasta luonnosta ja nauttia aitokiukaan lämmittämästä maailman parhaasta saunasta.

Palaillaan taas, ja ihanaa vuodenalkua kaikille!

Ps. Kattokaa, mitä Markku keksi antaa mulle lahjaks! Kuinka moni mies keksii tehdä naiselleen tällasen installaation – ruusu Beauty & the Beast -leffasta <3 <3 <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*

*