Millasta juttu IS:ssä & ah, niin ihana ja tunteita herättävä leuanveto (=eihän se tyttö osaa ees leukoja vetää)

Jouluaattona Ilta-Sanomien nettisivuilla julkaistiin video + artikkeli, joissa kerrotaan Millan viimeisen 1,5 vuoden leuanvetokehityksestä. Löydät ne täältä:

25-vuotiaasta Millasta kehittyi reilussa vuodessa hurja leuanvetäjä – katso mykistävä video ennen ja nyt

Toivottavasti juttu & video toimivat inspiraationa etenkin monille naisille ja tietysti miehillekin. Ei tämä leuanveto nimittäin ole niin vakavaa, vaan ennen kaikkea super hauska harrastus, jonka innoittamana itse löysin tieni voimaharjoittelun pariin. Ja voimailun myötä oma kehontuntemukseni ja oloni omissa nahoissani on parantunut huomattavasti viimeisen 1,5 vuoden aikana. Lisäksi on huippua, että hoikasta ja naisellisestakin varresta voi oikeasti löytyä myös fyysistä voimaa :)

Eilen julkaistu juttu oli samalla myös taas hauska esimerkki siitä, miten niinkin yksinkertainen ja ”vähäpätöinen” asia kuin leuanveto herättää ihmisissä tunteita. Leuanvetojuttujen herättämän kommentoinnin seuraaminen onkin mitä suurinta hupia minulle & Markulle.

Kommentoijien mukaanhan ensinnäkin en osaa vetää leukoja, vedän niitä väärin, vedän niitä jaloilla ja niin edelleen.

Ja kyllä – vedän leukoja heiluritekniikalla. Sehän on sanomattakin selvää.

Miksi? Koska se on SM-kisoissa sallittuja. Tottakai kilpailuissa aina kannattaa tehdä suoritus sääntöjen sallimien rajojen puitteissa siten, että saa maksimoitua oman suorituksensa. Jos ei vaadita totaalisen ”tiukkoja” leuanvetoja, joissa ei saa käyttää koko kroppaa hyödyksi, niin miksi lähteä vetämään kisoissa sellaisia, koska silloinhan ei pärjää muille?

Leuanvedon SM-kilpailuissa leuanvetoa ei tosiaan ole lähdetty eristämään puhtaaksi voimaliikkeeksi, vaan sääntöjen puitteissa kyse on koko kropan liikkeestä ja myös tekniikkaliikkeestä.

Voin kuitenkin omasta kokemuksestani sanoa, että on paljon mukavampaa vetää 10 totaalisen tiukkaa leuanvetoa kuin rimpuilla heiluritekniikalla tuo 25 leuanvetoa.

Eli kyllä, jos pitäisi vetää täysin ”tiukkoja” leukoja (mitä on muuten aika vaikea tuomaroida/määrittää, mikä on totaalisen ”tiukka”), niin tulokseni olisi puolet huonompi, ja niin se olisi varmasti huonompi monella muullakin SM-kisojen osallistujalla. Mutta kun mukaan otetaan SM-kisojen sallima heiluritekniikka, niin oma maksimitoistotulos nousee, mutta sen suorittaminen muuttuu kokonaisvaltaisemmaksi ja ainakin minun mielestäni hirveämmäksi kokemukseksi. Kyse ei ole siinä vaiheessa enää vain ”voimasta”, vaan myös tekniikasta, sitkeydestä, maitohaponsietokyvystä sekä epämukavuuden sietämisestä ja omasta tsemppaamiskyvystä – siis paljon monimuotoisemmasta suoritusesta kuin vain täysin ”tiukat” leuanvedot. Toki jos joku taho haluaa, niin saahan sitä ruveta järjestämään myös ”tiukkojen” leuanvetojen SM-kilpailuja. Minä ainakin olen mukana osallistumassa, jos ne vaan järjestetään virallisesti ja laadukkaasti :)

JA TÄSSÄ VIELÄ YKSI ERITTÄIN TÄRKEÄ POINTTI KAIKILLE IHANILLE MUTISIJOILLE: Leuanvetoja ei tosiaankaan kannata treenata jatkuvasti tällaisella heiluritekniikalla kuin mitä esimerkiksi minä itse teen leuanvetokilpailuissa. Tuollainen ”heiluminen” rasittaa niveliä ja etenkin olkapäitä, eikä sillä tekniikalla kannata vetää leukoja muuta kuin kilpailuihin valmistavalla treenikaudella.

Itsekin siis treeneissä teen pääasiassa hallittuja ”tiukkoja” leukoja ja harjoittelen paljon lisäpainoilla, sillä jotta saisi kehitettyä omaa kestovoimaa (siis toistoleuanvedon maksimitoistomäärää), niin pohjaksi täytyy parantaa omaa maksimivoimaansa. Se onnistuu siis lisäpainoleuanvedon avulla. Ja jotta harjoittelu olisi turvallista ja terveellistä, niin leuanvedot täytyy tehdä hallitusti ja siten, että muun muassa tekee leuanvedon alastulovaiheet kontrolloidusti siten, ettei vaan rojahda alas, vaan laskeutuu hitaasti. Jos vaan rojahtaa alas, eikä jarruta alastuloa lihastyöllä, niin liike-energia päätyy suoraan nivelille ja rasittaa niitä.

Jos leuanveto ja sen harjoittelu kiinnostaa sinua enemmänkin niin tutustu ihmeessä seuraavaan artikkeliimme – siinä käsittelemme laajemmin leuanvedon harjoittelua:

Leuanvetovinkkejä niin aloittelijalle kuin haasteita halajavalle

Kannattaa myös muistaa, ettei pelkän leuanvedon harjoitteleminen yksinään ole välttämättä kovin järkevää, vaan koko kehoa kannattaa harjoittaa monipuolisesti. Itsekin olen tämän 1,5 vuotta treenannut leukoja keskimäärin ”vain” kolme kertaa viikossa. Välillä on myös hyvä pitää totaalinen lepoviikko. Eivät ne voimat viikossa mihinkään katoa, ja jos harjoittelee liikaa (esimerkiksi joka päivä), niin kehitys luultavasti tyssää jossain vaiheessa. Lepo ja palautuminen on nimittäin ensiarvoisen tärkeää, jos haluaa kehittyä leuanvedon kaltaisessa voimaliikkeessä.

Vahvaa joulupäivää & joulubulkin jatkumista kaikille :)

Ps. Tulkaahan mukaan sunnuntain kinkunsulatustalkoisiin.

Pps. Ei keihästäkään heitetä kisoissa ilman juoksuvauhtia tai pituutta hypätä eristetysti ilman vauhtia, eihän… ;)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*

*