• Rakkautta metsässä (parikuvaus kännykän remote shootingilla)

    Mökkimetsä, viileä syyspäivän alkuilta, puiden välistä pilkottava ilta-aurinko ja me hihittelemässä kännykkä kädessä mettässä, koiramme Simba tuijottamassa vieressä hölmistyneellä ”mitä ihmettä noi hullut taas tekee” -ilmeellä.

    Mutta eipä tarvinnut taas maksaa ulkopuoliselle valokuvaajalle, että saatiin upeita parikuvia, vaikka niiden ottaminen oli jälleen kerran ihan oma sirkuksensa! Hulluilla on halvat huvit, vaikka eipä valokuvaus tietysti mikään kauhean halpa harrastus ole, mutta onni on, että se on myös ammatti :)

    Eilen iltapäivästä meinasi jo iskeä kiukkuhepulikohtaus, kun tajusin, että unohdin kaukolaukaisimen kotiin. Onneksi hiffasin, että hetkinen, mullahan on nykyään Sonyn Android-puhelin, johon saa ladattua varmasti jonkun Canonin kaukolaukaisu-appin. Ja niinhän löytyikin Canonin Camera Connect, jonka saimme Markun kärsivällisyyden ansiosta suhteellisen nopeasti toimimaankin (vaikka oman kärsimättömyyteni myötä se tuntui ikuisuudelta).

    Siitä sitten mettään, kamera jalustalle osoittamaan sopivaan suuntaan ja itse hillumaan kännykkä kädessä sen eteen!

    Ihan vaivatonta kännykän avulla kaukolaukaiseminen ei ollut. Ensinnäkin kännykkä on kaukolaukaisinta hankalampi piilottaa siten, ettei se näy kuvissa ja toiseksi samalla, kun sitä piilottelee kämmenessä tai selän takana, niin on vaikea osua laukaisunappiin, joka sijaitsee keskellä näyttöä. Suosittelen siis edelleen kaukolaukaisijaa tähän hommaan ennemmin kuin kännykkää.

    Toisaalta kännykällä oli kätevää, kun pystyi katsomaan näytöltä esikatselukuvaa siitä, millainen kuvasta on tulossa ja miltä asentomme näyttävät. Lisäksi kännykästä pystyi myös tarkentamaan ja muuttamaan kuvausasetuksia, mutta katsoin kuitenkin parhaaksi tarkentaa kuvat etukäteen ja lukita tarkennuksen (Markku toimi tietysti tarkennuskohteena).

    Kuvista tuli juuri sellaisia kuin halusin – vaikka oikeastihan en ikinä edes ennakkoon tiedä, mitä haluan, vaan fiiliksellä mennään, haha! Ja oli ihan hauskaakin, mikä mielestäni on valokuvauksessa ehkä kuitenkin tärkeintä. Ihan naurettavaa olisi metsästää hampaat irvessä jotain täydellisiä Instagram-kuvia, vaan ensisijaisesti pitää olla hauskaa. Ulkopuoliset näkevät vain visuaalisen lopputuloksen, mutta itse sitä sitten muistaa myös ne kuvien taakse kätkeytyvät kokemukset ja muistot.

    Kuvatkaa siis itse tekemisestä nauttien ja iloiten ja siten, että kuvaushetket rikastuttavat elämäänne! Meille kuvien ottaminen on yhtä kuin kaikenlaisen sellaisenkin höpsön tekemistä, jota muuten ei välttämättä tulisi tehtyä :)

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    *

    *

    Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>