• Kuhmuja, tuntureita ja muita kuulumisia

    Viimeiseen pariin viikkoon on mahtunut taas vaikka mitä! Kohokohtina mainittakoon Ylelle tekemäni jutut, ruskareissu Kuusamoon sekä se, että sain viimeisetkin kesäsesongin hääkuvat käsiteltyä. Tämä viikko menee vielä tiedotushommissa plus viikonloppuna on kaksipäiväisen liikuntatapahtuman kuvaus, mutta josko ensi viikolla ehtisin ruveta uudistamaan Voimafoton sivuja – odotan niin sitä, että pääsen laittamaan esille kaikkia kesän aikana napsittuja ihanaakin ihanampia hääkuvia!

    Viime viikolla oli ihan kreisi viikko, mitä ei helpottanut se, että itse menin ja ehdotin pitkästä aikaa Ylelle juttuaihetta. Siitä innostuttiin (vihdoinkin, olen ehdottanut samaa aihetta ties kuinka monelle taholle aiemminkin!) ja sain tehdä jutun niin telkkuun Urheiluruutuun, radioon kuin nettiinkin, ihan parhautta.

    Suuntasin viime viikon keskiviikkona Ylen kuvaajan kanssa Asikkalaan maitotilalle tapaamaan ihan huippua maatilanemäntä Heliä. Hän ei ole kuitenkaan kuin kuka tahansa maitotilan emäntä, vaan aamulypsyn jälkeen hän suuntaa kotisalille tai navetan vintille treenaamaan. Teräksiseltä viiskymppiseltä nousevat leuat kevyesti, jopa lisäpainoilla, ja hänellä on hallussaan Suomen ennätys niin toisto- kuin lisäpainoleuanvedossa. Koko nettijutun Helistä voit lukea täältä ja Urheiluruudun juttuni näet vielä toistaiseksi täältä kohdasta 20:50 alkaen.

    Huikea mimmi siis, ja itse Helin touhuja oman leuanvetoharrastukseni myötä seuranneena voin todeta, ettei itselläni ole mitään toivoa tehdä puoliakaan kaikista niistä jutuista, mitä Heli siellä navetan vintillä touhuilee, puhumattakaan hänen hulluista kisatuloksistaan.

    Itse jutun teon lisäksi olin ihan haljeta innosta, kun pääsin kattomaan lehmiä, joilla muuten kyllä on aikamoiset luksusolosuhteet tuolla Helin ja hänen miehensä maitotilalla. Piti ”vähän” tosin hillitä omaa innostusta, ettei Ylen kuvaaja ajattele (tai siis tajua totuutta siitä), että olen ihan pimahtanut, vaan yritin hoitaa homman tosi coolisti. Ja hyvinhän se meni, eikä ihme, kun onhan ne Ylen kuvaajat sen verran ammattilaisia, että heidän kanssa kuka tahansa hihhulikin saa tv-jutun tehtyä :)

    Menin heti torstaiaamuna Pasilaan editoimaan jutun valmiiksi editoijan kanssa. Kaikkien hämmästykseksi – myös itseni – olimme valmiita reilussa puolessatoista tunnissa. Suunnittelin kyllä tv-jutun sisällön ja omat spiikkini ja haastattelusta valittavat pätkät etukäteen edellisenä iltana, mutta aika munkki se silti oli, että suunnitelmani osuivat ihan ykkösellä nappiin, ja Urkkaruudun jutusta tuli juuri tismalleen oikean pituinenkin eli lähes sekunnilleen kaksiminuuttinen.

    Tv-jutun audio toimi suoraan myös radiojuttuna (ja tämäkin siis oli hyvin tarkalleen ennakkoon suunniteltua, hih), ja nettijutun kirjoitin hyvällä flowlla heti keskiviikkoiltana ja viimeistelin torstaina editin jälkeen. Valokuvat editoin siihen päälle ja sitten syöksyinkin tukka putkella vetämään pienen leuanvetotreenin – toistoja 18 + 8 + 8 – ja sitten pakkasin kimpsut ja kampsut ja pupun ja dogin autoon, huristelin hakemaan Markun Otaniemestä kyytiin, ja siitä alkoi sitten yli kymmenen tunnin automatka kohti Kuusamoa.

    Tuli ”vähän” pitkä päivä, sillä aamulla olimme heränneet klo 7 ja olimme yöllä kahden jälkeen perillä ja nukkumaan pääsimme viideltä. Fiilis oli yöllä sen mukainen, ja kaiken kruunasi se, kun mätkähdin mahalleni mökkipolulle kaikkine roinineni, jotka olin kerralla rohmunnut kantamuksikseni. Itkuhan siinä tuli ja hepuli ja ties mitä – Markunkin ilme olisi varmaan siinä vaiheessa ollut näkemisen arvoinen :D Mutta hyvä, että selvisin niinkin pienellä, sillä keskiviikkona oli jo katastrofin aineksia ilmassa, kun leipoessa rikoin kananmunan sisällön roskikseen ja heitin kuoret taikinaan ja kolautin täysillä pääni keittiön kaapin oveen ja sain elämäni suurimman kuhmun päähän (onneksi piiloon tukan alle). Loman tarpeessa?

    Kuusamossa tarkoitus olikin vähän lomailla ja retkeillä ja sitä tehtiinkin päiväsaikaan valoisalla, mutta aamut ja illat (ja vähän öitäkin) käytin kuvien editoimiseen ja lauantaina olin lisäksi päivystysvuorossa tiedottajana. Jäi siinä onneksi maanantai ja tiistai pelkkään lomailuun, vaikkakin tiistaista tuli aika raskas päivä taas, sillä sen lisäksi, että olimme 3,5 tuntia vaeltamassa, kertyi ajokilometrejä sellainen 900, ja kotona olimme joskus kolmen aikaan yöllä. Nyt tuntuu siltä, että tarvitsen lomaa niin työstä kuin lomailustakin :)

    Mutta Kuusamossa oli ihanaa, ja koko vuoden olen pääni sisällä marissut, että haluaisin mennä sinne ruskan aikaan ja nyt pääsin! Kuvia siltä(kin) reissulta kertyi ihan tajuton määrä ja niitä on luvassa lisää tännekin… sitten joskus.

    Mutta summa summarum, elämä on ihanaa, on huippua, kun tekemistä ja töitä riittää ja nautitaan kaikesta siitä, mitä meillä on <3

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    *

    *

    Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>