Markun vasemman olkapään leikkauksesta on nyt kulunut viitisen kuukautta. Leikkauksessa korjattiin revennyt supraspinatus-jänne. Lisäksi hauiksen pitkän pään kiinnityskohta oli niin huonossa hapessa, että kirurgi päätti irrottaa sen kokonaan ja kiinnittää sen uudelleen olkaluun päähän siten, ettei se enää ollenkaan ylitä olkaniveltä (lue lisää: Rengasmiestä mä katsastan, aion saada leiman…. & Rengasmiehen Via Dolorosa)

”Nyt tuntuu siltä, että koska hauiksen pitkä pää on kiinnitetty uuteen paikkaan, niin se ei enää anna niin paljon/samalla tavoin tukea olkapäälle kuin ennen. Tämän myötä olkapään nivelkapseli joutuu tukemaan olkapäätä enemmän kuin aiemmin, mistä aiheutuu sille aiempaa kovempaa painetta. Tämä ilmenee kipuna niissä liikkeissä, jotka kuormittavat olkapään nivelkapselin etuosaa (jonka tukemiseen hauiksen pitkä pää siis aiemmin osallistui).

Kipua tuntuu etenkin nojavaa’assa (planche), schwalbessa (maltese) ja takavaa’assa (back lever), koska ne aiheuttavat painetta olkanivelen etuosaan – jopa kehonpainon puolittavilla Dream Ringseillä tehtynä. Roikkuminen onnistuu kyllä ilman kipua, kuten myös pieni heiluminen renkailla.

Nyt pyrin vahvistamaan olkapään nivelkapselia ja totuttamaan sitä progressiivisesti askel kerrallaan kestämään yhä kovempaa rasitusta. Toukokuussa edessä siintävät jo EM-karsintakisat ja SM:t, joten minun pitäisi mahdollisimman nopeasti pystyä tekemään nojavaaka ja schwalbe omalla kehonpainolla.

Kunhan nivelkapseli taas alkaa kestää täyttä kuormaa, voin taas alkaa luottaa olkapäähäni ja palata normaaleiden treenieni pariin sekä valmistautua kevään kisakauteen. Sitä odotellessa en vielä uskalla olkapääkivun pelossa tehdä mitään äkillisiä, nopeita tai rajua voimaa vaativia liikkeitä vasemmalla kädelläni.

Olen kuitenkin tosi tyytyväinen, että pystyn jo tekemään näinkin paljon vasta viisi kuukautta leikkauksen jälkeen. Lääkärikin oli yllättynyt siitä, miten hyvin olkapää on kuntoutunut, sillä suurin osa potilaista kamppailee tässä vaiheessa leikkauksen jälkeen vielä liikkuvuusongelmien kanssa.

Lääkäri toppuuttelikin, että on kuitenkin oltava maltillinen treenien kanssa. Koska olkapääni tuntuu treeni treeniltä paremmalta, niin tiedän, etten kuitenkaan ole rasittanut sitä liikaa tai edennyt liian nopeasti.

On vaikea sanoa, kauanko lopullisessa kuntoutumisessa vielä menee, mutta toivon, että kuukauden päästä pystyn jo tekemään renkailla jättiläisiä ja alastulojakin. Mutta mikä on varmaa niin se, että aion päästä taas kondikseen ja jatkaa unelmieni tavoittelua: sitä, että olisin maailman paras renkailla ja pääsisin Tokion olympialaisiin 2020.”

– Markku –

Videolla sama höpinä englanniksi ja viime aikojen treenivideoilla kuvitettuna: